perjantai 31. heinäkuuta 2015

Paluu arkiseen aherrukseen

Vauhdikkaiden kesämenojen jälkeen olikin jo korkea aika sujahtaa takaisin arkiseen elämään. Tänä kesänä meillä myllätään pihalla oikein urakalla ja pahin savotta on vasta alkamassa. Ennen ensi viikon hommia oli aika siirtää leikkimökki uuteen paikkaan, joka löytyi mummulan pihalta.
 Myönnän, pelkäsin että koko mökki keikahtaa kumolleen ennen kuin päätyy peräkärryyn, mutta niin se vain saatiin kyytille ja vielä alaskin -ehjänä. Kiitos taitaville kuskeille!
Omalle pihalle on iskämies värkännyt uuden leikkimökin, jonka virallista käyttöönottoa jo kovasti ootellaan.
Kuvan ottamisen jälkeen mökki on saanut ikkunat, oven ja eilen illalla valmistui terassi. Pientä säätöä vaille valmis:) Nyt pitää enää päättää, kannattaako tälle kesälle hankkia ulkokukkia terassille vai siirrymmekö leikkimökin suhteen suoraan "lyhtyaikaan"... Sään suhteen tätä kesää on saatu voivotella niin urakalla, että hyvin on tulleet sateet haukutuiksi. Toivon, että kesän tuntu tulisi nyt viimeinkin ihan kunnolla. Vaikka syksystä tykkäänkin, niin vielä en sitä halua rueta fiilistelemään.
 
Rakentamisen ohessa mahan täytettäkin tarvitaan. Mansikat saatiin pakkaseen talven varalle
ja eilen Emmy innostui leipomaan suklaapiirakkaa Kinuskikissan ohjeella:
Jos on hankaluuksia päättää mitä nomparelleja käyttää, niin silloin voi tehdä ruudukoita:)
Tänään jatketaan talon terassin teolla ja toivotaan, ettei sada...

 

 
 

sunnuntai 26. heinäkuuta 2015

Menoa jos jonkinlaista

Jos tämä blogi olisi päiväkirjani, niin nyt olisi tiedossa paljon tekstiä, koska Puron varren väki on viimeisen reilun viikon aikana tullut ja mennyt kuin tuulispää. Päiväkirja pysyy kuitenkin paperisena versiona, joten tänne päätyköön edelleen kuvia ja palasia meidän elämästä vähän sieltä sun täältä ilman mitään kovin ihmeellistä järjestystä tai aihepiiriä.

Viimeiseen kymmeneen päivään on mahtunut normaalia enemmän reissaamista. Ei missään niin kovin kaukana, mutta kuka on sanonut, että lomalla pitäisi aina mennä kauas. Lähelläkin sattuu ja tapahtuu koko ajan. Tällä hetkellä ulkona on kylmää ja syksyistä. Kuvia katsellessa huomaa, että viimeisiin päiviin on mahtunut myös aurinkoa ja lämpöäkin.

Viikko sitten perjantaina Puron varren isännälläkin alkoi kesäloma ja se saatiin aloittaa aivan mahtavalla tavalla. Juha Tapio oli konsertoimassa tässä hyvinkin lähellä ja vietimme aivan upean konserttielämysillan miehen ja alikersanttitätin kanssa nauttien aurinkoisesta (suurimmassa osassa Suomea satoi silloin) illasta ja erittäin hyvästä musiikista. Mummu ja pappa ottivat lapset yökylään mummulaan, joten kotiinpaluulla ei ollut kiirettä. Ja me nautimme koko rahan edestä. Kaksituntinen täynnä tuttuja kappaleita, hyviä sanoituksia, tarttuvia melodioita jajajajajajaja.... menkää itse kuuntelemaan, niin tiedätte mistä puhun:)
 Seuraavana aamuna nappasimme lapset kyytiin ja hurautimme serkkujen luo Etelä-Pohjanmaalle. Serkkujen uudessa kodissa ja lähellä olevassa leikkipuistossa riitti touhua aamusta iltaan. Sunnuntain vietimme Vaasalandiassa ja jälleen saimme aurinkoa sinnekin:) Olimme etukäteen kuulleet Vaasalandiasta lähes poikkeuksetta ainakin vähän negatiivista palautetta. Että paikka on jämähtänyt viime vuosituhannen puolelle yms. Oma kokemuksemme oli kuitenkin varsin positiivinen. Kokonsa puolesta paikka on paljon pienempi esim. Särkänniemeen tai Powerparkkiin verrattuna, mutta tällä kertaa se oli meille positiivinen asia. Isommat lapset pystyivät kulkemaan osin itsenäisesti puistossa ja paikan pystyi hahmottamaan nopeasti. Suosituimmissa laitteissa ehdimme käymään niin monta kertaa kuin halusimme. Omasta puolestani voin kyllä suositella Vaasalandiaa, jos ei halua pyörittää itseään sekaisin kaikkein hurjimmissa laitteissa, niitä siellä ei juurikaan ole.


Ja eipä se olisi reissu eikä mikään, jos kukaan ei kastelisi itseään. Nanna onnistui keikauttamaan itsensä vesialtaaseen, jossa sai seilata pienillä veneillä. Läpimärkä tyttö saatiin kuiviin vaatteisiin serkkutytön varavaatteiden ja autosta löytyneen likavaatepussin sisällön avulla. Ongelmaksi meinasi muodostua litisevät lenkkarit, kun varakenkiä ei ollut kenelläkään. Onneksi mukana oli vaippoja tarvitseva serkku ja kekseliäs serkun äiti.
Vaipan puolikkaat kengissä Nanna jatkoi päivää, eikä se menoa vähentänyt:)
 
Huvipuistoilun jälkeen kävimme muutaman päivän hommailemassa kotohommia ja viikonlopuksi suunta oli partioleirille. Itse kävin Nannan kanssa reileilemässä vain päiväsaikaan, mutta Kasper ja Emmy olivat pari yötä. Tänään tultiin kotiin, juuri sopivasti ennen sateiden ja kovan tuulen alkamista.
 Huomenna pesen monta koneellista pyykkiä ja kohta menen saunaan:)
Hidastukoon vauhti hetkeksi ainakin...

 

torstai 16. heinäkuuta 2015

Finnish Design - suomalaista muotoilua

Tänään alikersanttitäti nappasi tytöt mukaansa ja lähtivät neljän naisen voimin hakemaan Kasperin kolmen maakunnan mummulasta. Kala ja vieraat alkavat haista kolmessa päivässä ja tässä tapauksessa tuo kolme päivää tuli täyteen jo toissapäivänä. Oman päiväni täytin pääasiassa siivoamisella ja vaikkei se mitään suosikkipuuhaa olekaan, niin kyllä se silti tuntuu hyvälle nähdä työnsä jälki ihan konkreettisestikin. Aika monta kasaa vähemmän täällä ollaan:)

Minulta on jäänyt puhelin uumeniin kuvat alkukesältä, kun kävin pyörähtämässä velipojan pajalla ja kuvasin siellä käsityötä suoraan omalta kotokylältä:

 Tarkan euron aikana on kaikki käytettävä hyväksi, myös vanhat renkaat.
Tällä hetkellä näissä renkaissa kasvaa kauniisti kesäkukkia. Tilaustöitä otetaan kuulemma vastaan, jos tilaaja tuo vanhojen renkaiden tilalle uudet ja käyvät pelit;)
 
Lisää kotokylän käsitöitä kaivettiin esille tänään, kun rupesimme äidin kanssa katsomaan mitä perheen kastemekolle kuuluu. Äiti virkkasi kastemekon kymmenen vuotta sitten ja tänään on Savon täti miehensä kanssa tuonut kotiin pikkunyytin, joka siinä seuraavaksi kastetaan. Kovasti oli puku edellisen käytön jälkeen kellastunut, mutta kloriittivalkaisun jälkeen loisti taas yhtä valkoisena kuin kymmenen vuotta sitten.
 
 Innostuttiin tuosta kloriitista sitten enemmänkin ja heiteltiin valkaisuun kaikki nuhruiset ja pinttyneet valkoiset paidat, joita siihen hätään löydettiin.

Että tämmöistä muotoilua tällä kertaa. 
Käsityötä on monenlaista ja ideoissa vain taivas on rajana:)

sunnuntai 12. heinäkuuta 2015

Emmyn synttärijuhlintaa

Tyttö pieni pihassa leikkii
päivänkakkaramekossaan.
Kesä on tullut,
aurinkohatun lieri
on vähän kallellaan.
Astiaston pöytään kattaa
varjoon ruusupensaston.
Mehut, keksit, karkit laittaa,
tarjoilu on verraton.
(birgitmummu.vikki.fi) 
Eilinen päivä oli omistettu meidän perheen uudelle 8 vuotiaalle.
Pieni ja iso tyttö yhtä aikaa.
Onneksi vielä varsin leikkiväinen ja muutenkin touhukas.
Kavereiden kanssa juhlittiin päivällä ja mummuloista saatiin vieraita illalla.
Nukkumaan mennessä väsy oli jo kova.
Tästä on hyvä jatkaa kesälomaa vielä kuukauden verran
ja suunnata sitten koulutielle kohti tokaluokkaa. 
 p.s. En tiedä miksi tekstin asettelu näyttää nyt tältä, eikä muuksi suostu muuttumaan...

sunnuntai 5. heinäkuuta 2015

Mennyttä ja tätä päivää

Otsikko kuvannee tätä viikonloppua osuvasti, sillä harvoin tulee elettyä niin, että mennyt, tämä päivä ja kaiketi vähän tulevakin ovat läsnä monella eri tasolla, monessa eri tilanteessa, sulavassa sekamelskassa keskenään.


Kun yhdistetään pariin päivään kotokylällä menossa oleva kotiseutuviikko useine eri tapahtumineen, joissa myös historia on ollut vahvasti läsnä, sukujuhlat, monet pikaiset kohtaamiset niin sukulaisten kuin ystävien ja tuttujenkin kanssa, niin saadaan aikaan mielenkiintoinen sekoitus mennyttä ja tätä päivää. Jotenkin tekisi mieli summata enemmänkin kaikkea, mutta ajatus ei nyt vain juokse.


Tässä hetkessä elämme me, näillä samoilla nurkilla ovat eläneet meitä ennen täällä kulkeneet ja meidän jälkeemme täällä elävät nyt pieninä jalkoina tepsuttelijat tai he, jotka eivät vielä ole syntyneetkään. Siihen väliin mahtuu ihmisen elämä. Ihmisen kokoinen elämä. Ihmisen näköinen elämä. Parasta kai olisi, jos voisimme entisistä ajoista saada mukaamme sen, mikä on viisautta ja henkistä rikkautta. Kuitenkin niin, että jokainen saakoon oman näköisensä elämän. Ei niin, että toisen täyttämättömät toiveet tulisivat jonkun tulevan kannettavaksi.


Viikonlopun kevyempää (noin niin kuin kuvainnollisesti) antia tarjoilivat perinteinen markkinaherkku eli metrilakut ja tämän iltapäivän jätskiretki merenrantaan. Huomenna en aio käydä puntarilla...


 

torstai 2. heinäkuuta 2015

Kukkahaaste 3/3 ja muutakin menoa

Kukkahaasteen viimeinen osa ja sen pääkukka on ehdottomasti tässä:
 Lumipalloheisi on mielestäni yksi kauneimmista pensaista meidän pihalla. Tämä kyseinen yksilö sijoittuu pihalla niin, että siitä on enemmän iloa ohikulkijoille mitä talon asukkaille. Pihalle tämä pensas ei juurikan näy, mutta kaunis se on joka tapauksessa.

Kauniita väripilkkuja pihalle kaivataankin, sillä tänään alkoi siellä sellainen myllistys, ettei pihaa voi enää pitkiin aikoihin kauniiksi sanoa. Tuumasinkin iskämiehelle alkuillasta, kun kahlasin polvia myöten risuissa omalla pihalla, että nyt tarvitaan vain lujaa uskoa lopputulokseen, niin tästä välivaiheesta selvitään. Näytti sitten miten kauhealta tahansa. Eilen meillä näytti vielä tältä:
 Ja tänään sitten tältä:
 Olen kuullut sellaisen neuvon, että pihalla pitäisi kiinnittää huomiota siihen kohtaan, josta tontille tullaan. Liittymän tulisi olla sen näköinen, että se toivottaa vieraan tervetulleeksi. Meidän liittymästä katsottuna piha näytti päivällä näinkin kutsuvalta:

Kai se onkin ihan yliarvostettua, että vielä muka pitäisi autonkin mahtua pihalle. Kyllä tuosta pyörällä sujahtaa ohi...

No nyt on jo väljempää ja autokin saatiin yöksi omalle paikalleen:) Jospa noitten puitten paikalla olisi jossakin vaiheessa autolle oma "koti".

Liikuntaa on siis tiedossa runsain määrin tulevaisuudessa, kun puitten rungot odottavat pienijäänsä ja varmaan kaikenlaista muutakin pikku puuhaa löytyy. Lapset ovat liikkuneet viime päivät hyvinkin aktiivisesti, kun he ovat käyneet joka kesäisessä jalkapallokoulussa. Tänään oli viimeinen päivä, mutta toivottavasti palloilu jatkuu omalla pihalla ("puupalloa") tai vaikka tuolla kylän kentälläkin.

Kesä tuntuu olevan aika tavalla asiasta ja paikasta toiseen sinkoilemista. Monta asiaa kesken yhtä aikaa. Mutta empä taida olla ainut, joten lopetan valittamisen tästä aiheesta alkuunsa. Huomiseksi on luvattu hellettä ja sadeillan jälkeen se sopisi kyllä:)